Sadankomitea on suomalainen sitoutumaton rauhanjärjestö, joka vastustaa asevarustelua ja pyrkii viemään yhteiskuntaa suuntaan, jossa yleinen asevelvollisuus voidaan lakkauttaa ja keskittää huomio demokratian toteutumiseen sekä ihmisoikeuksien parantamiseen. Järjestö on irtisanoutunut kaikista uskonnollisista ja poliittisista suuntauksista; sille myönnetään vuosittain valtionavustusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä toiminnan tukemiseksi.

Maailmanlaajuiset perusarvot

Sadankomitean idea rantautui Suomeen Englannista, jossa sen esikuvana toimi Committee of One Hundred. Sen perustajat kokivat muiden rauhanjärjestöjen olevan kallellaan erilaisiin uskonnollisiin tai poliittisiin suuntauksiin, ja kaipasivat tilalle täysin sitoutumatonta toimijaa, jonka on mahdollista keskittyä asiansa ajamiseen.

Sadankomitea pysyi tärkeimpänä pasifistisena kanavana nuoren älymystön parissa aina 1970-luvulle asti, minkä jälkeen taistolaisuus aate ja ryhmittyminen sen ympärille veti pariinsa monia nuoria ja Sadankomitean suosio hiipui. Se on kuitenkin jatkanut toimintaansa ja nostanut suosiotaan aina maailman tilanteen horjuessa, kuten 1980-luvun ydinohjuskiistan aikana sekä myöhemmin Irakin kriisin vuosina.

Tällä hetkellä puheenjohtajana toimii Timo Mielonen ja Sadankomitea julkaisee rauhanliiton kanssa Pax-verkkolehteä. Vuodesta 1978 asti Sadankomitea on jakanut rauhanpalkintoa, joka myönnetään itsenäisyyspäivänä. Se voidaan antaa henkilölle, järjestölle tai idealle, se on myönnetty esimerkiksi Tarja Haloselle, Suomen EAPPI-ohjelmalle ja Vapaa Liikkuvuus -järjestölle.

Kannatus lisääntynyt levottomuuksien myötä

Sadankomitea ja monet muutkin rauhanliikkeet ovat vahvistuneet taas 2000-luvulla. Maailmaa olivat järkyttäneet terroristi-iskut, jonka myötä turvallisuuden tunne väheni maailmanlaajuisesti. Afganistanin sota, ristiriitaiset reaktiot ihmisoikeuksien alistamiseen terrorismia vastaan käydyn sodan nimissä ja Yhdysvaltain yhä sotilaallisempi asema maailmanpolitiikassa sai monet ärsyyntymään. Vuonna 2003 nähtiinkin suurimmat rauhanmarssit niin Suomessa kuin maailmallakin. Sadankomitea oli aktiivisesti vastustamassa myös Irakin sotaa, internetin aikakaudella se on keskittynyt vaikuttamaan ja tiedottamaan vahvasti verkon kautta. Se toimii myös näyttävästi eri tapahtumissa, kuten Maailma kylässä -festivaaleilla.

Sadankomitea on ottanut aktiivisesti osaa myös ilmastonlämpenemisen ongelmiin ja pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen sekä muihin ympäristöongelmiin. Sadankomitean jäseneksi on mahdollista liittyä kannatuksen vuoksi, mutta se tarjoaa myös monenlaisia tehtäviä ja toimia halukkaille. Jäsenien ikähaitari on laaja ja sillä on ollut alusta asti myös monia nimekkäitä jäseniä, kuten Erkki Tuomioja, Jörn Donner ja Kaj Chydenius. Sadankomitea on siis yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävä järjestö.